HeiBlondi: 2021

keskiviikko 24. helmikuuta 2021

Kahden vuoden unitaantuma


Mikä vikana, jos taaperon unet huononevat yhtäkkiä, nukahtaminenkin hankaloituu ja päiväunetkaan eivät enää maistu? 

Kysehän voi olla hampaista, korvista, läheisyyden kaipuusta, kuun ja tähtien asennosta jne. Mutta tiesittekö, että todennäköisimmin teilläkin on (mikäpä muukaan kuin) VAIHE. Vaihe jonka nimi on kahden vuoden unitaantuma.

Viimeinen kuukausi, ja vähän ylikin, täällä on kerätty univelkaa koko perhe. Isoimpana syynä tämä ihana kahden vuoden unitaantuma, mikä tuli minulle ensin aivan uutena asiana, mutta nyt siitä lukeneena asiat loksahtaakin paikoilleen. Taustatietona sen verran että meillä on AINA ollut uniongelmat läsnä (molempien lasten kanssa), mutta nyt ne on nousseet taas ihan uudelle tasolle esikoisen kanssa.

Fiinu täytti juuri 2 vuotta. Samoihin aikoihin hän aloitti kerhon kahdesti viikossa, mikä on iso ja mullistava muutos arjessa taaperolle, joka on tottunut olemaan aina vain kotona äidin kanssa tai mummilassa hoidossa. Samoihin aikoihin alkoi sitten nukahtamisen ongelmat ja yölliset valvomiset taas lisääntyä. Ja päiväunista ei ole enää tietoakaan, vaikka joka päivä yritetään nukahtamaan saada.

Ai että millaistako Fiinun nukuttaminen oli aiemmin? No aina hankalaa, aina vaatinut viereensä ja nukahtamisessa on kestänyt pitkään. Tilanne ei siis ennenkään ole ollut mitenkään ideaali, mutta kuitenkin viime aikoina Fiinu on hakenut unta itse rauhassa, kunhan vain on oltu vieressä. Yöt nukkunut isolta osin jo heräämättä mutta välillä herännyt kerran jolloin yleensä ollut itkuinen ja nähnyt pahoja unia. Mies on käynyt aina nukuttamassa takaisin. Omassa sängyssä nukkunut yöt jo yli puoli vuotta täysin. 

Ja että millaistako meillä nyt on? Nukuttaminen kestää jälleen tunnin kaksikin, ja kun Fiinu lopulta nukahtaa, herää hän jo parin tunnin päästä ja tulee meidän viereen. Hän heräilee yöllä valvomaan jopa kahdeksi tunniksi ja tuo kaksi tuntia sisältää iloista jutustelua, jonka jälkeen pyytää vettä, haluaisi ruokaa, sitten taas vähän vettä. Lopulta toteaa ettei enää halua nukkua ja kun nukuttava on seuraa siitä aivan järjetön raivokohtaus jolloin lopulta pidän tyttöä vain väkisin sylissä ettei satuta itseään. Yöt ovat kyllä olleet kerrassaan kamalia. Päivisin sitten tyttö on tietenkin väsynyt kun yöt menevät niin huonosti, mutta päiväunia en saa nukkumaan vaikka kaksi tuntia nukuttaisin.

Onneksi, siis onneksi, löysin netin ihmeellisestä maailmasta käsitteen ”kahden vuoden unitaantuma”. Se kestää yleisimmin parista viikosta kuukauteen. Meillä on mennyt nyt vähän yli kuukausi ja pakko sanoa, että kyllä meillä viimeinen viikko on ollut jo paljon helpompaa. Ehkä tämä tästä siis todella normalisoituu! Epäilen kyllä, että Fiinu on muuttanut pysyvästi meidän sänkyyn nukkumaan, mutta nukkukoot, kunhan ei valvo! 

Onko muille kyseinen unitaantuma tuttu? Tsemppiä kaikille unien kanssa taisteleville. Se on yksi vanhemmuuden raskaimmista asioista.

<3 Heini