HeiBlondi: Koronan alle unohdettu varhaiskasvatus

keskiviikko 1. huhtikuuta 2020

Koronan alle unohdettu varhaiskasvatus

Kuka on huolissaan koronasta? Osa on asiasta jo aivan paniikissa, kun taas osa vasta mietiskelee rauhassa ja seuraa tilanteen kehittymistä, mutta olen varma, että asia jollain tapaa mietityttää ihan jokaista! Vai olenko väärässä? En itse ole mielestäni asiaa hysterisoinut vielä kauheasti, vaikka se mietityttää jo aika paljonkin. En myöskään ole halunnut avata korona-aihetta blogissani aiemmin, sillä koen, että sitä tulee joka tuutista muutenkin ihan liikaa. Mutta nyt on minun aika avata suuni unohdetusta varhaiskasvatuksesta!


Suomessa on siirrytty tilanteeseen,  jossa ei ole ennen oltu. Iso osa ihmisistä tekee etätöitä kotona ja osa on ikävä kyllä jäänyt jo lomautetuksi tai työttömäksi tilanteen takia. Uudenmaan rajat on suljettu, Suomen rajat on suljettu, koulut on pääosin suljettu, liikkeitä suljetaan, kerhot ja harrastukset on peruttu tai osa siirretty toteutumaan etänä. Hoivakoteihin ei pääse enää vierailemaan lähteistensä luona, kuten ei myöskään sairaaloihin. Puolisot eivät pääse mukaan enää äitien ultriin ja äitiyspoliklinikka käynneille. Onneksi sentään toistaiseksi synnytykseen osallistuminen on vielä sallittua. Ollaan siis tilanteessa, jossa koko Suomi on sekaisin ja kieltämättä aika pelottavan tilanteen keskellä - tietäen, että pahin on vasta edessä. 

Kaikkien tiedossa on, että hoitoalan henkilökunta on nyt ylityöllistettyä ja äärimmäisen tärkeässä asemassa. Mielestäni onkin tärkeää, että heidän tärkeydestään nyt puhutaan ja heitä arvostetaan - viimeinkin! Tärkeässä roolissa on myös esimerkiksi poliisit sekä päivittäistavarakaupan ja logistiikka-alan työntekijät. Tiedotustilaisuuksissa olen kuullut nyt paljon ylistystä myös opettajia kohtaan, jotka hienosti toteuttavat etäkoulua tässä vaikeassa tilanteessa. On totta kai hienoa, että heille osoitetaan arvostusta, kuten myös muille nyt erittäin kriittistä työtä tekeville. Mutta KERTAAKAAN en ole kuullut minkäänlaista arvostusta tai edes mainintaa varhaiskasvattajia kohtaan. Siis meitä, jotka tällä hetkellä pidämme aikalailla koko paletin kasassa. Ei olisi poliiseja ja hoitajia, ellei heidän lapset pääsisi johonkin hoitoon. Kertoohan sekin aika paljon meidän tärkeydestämme, ettei päiväkoteja uskalleta sulkea, vaikka muuten on tehty radikaaleja ratkaisuja. Ja kun hallitus luettelee tiedotteissaan kriittisen alan työpaikkoja, ei varhaiskasvatusta tällöinkään aina mainita missään eikä koskaan. Olemme siis selvästikin hyvin tärkeässä roolissa, mutta meidät on silti unohdettu täysin. Ristiriitaista. 

Kuinka meidän turvallisuutemme tässä tilanteessa on huomioitu? Meillä ei ole suojavarusteita työssämme, kuten useimmilla hoitohenkilökuntaan kuuluvilla. Meillä ei ole mahdollisuutta pitää metrin turvaväliä asiakkaisiin, kuten postimiehillä, jotka tuovat lähetyksiä, joita ei tällä hetkellä tarvitse edes kuitata vastaanotetuksi tartuntariskin vuoksi. Meillä ei ole mahdollisuutta etätyöhön, eikä edes riskiryhmäläisille ole tarjota korvaavia työtehtäviä. Me emme voi sanoa lapselle, että "pysy vähän kauempana, älä tule lähemmäs, älä yski ruokaani äläkä varsinkaan aivastele päälleni".

Sen sijaan meille on annettu ohjeistus, että töihin on mentävä, vaikka perheestä muut olisivat karanteenissa, kunhan itse on oireeton. Ohjeistus, että lapset on otettava hoitoon, vaikka tämän vanhemmalla olisi todettu tartunta, kunhan lapsi on oireeton. Ohjeistus, että kaikki vanhemmat ovat oikeutettuja tuomaan lapsensa hoitoon, vaikka eivät kriittisellä alalla työskentelekään tai voisivat järjestää hoidon muutenkin (tämä ei ole suositeltavaa, mutta kuitenkin täysin oikeutettua). Kaiken tämän keskellä on päätetty, että vain harvat ihmiset testataan. Päiväkodit menevät karanteeniin vain, jos jollakin on testillä todettu tartunta ja sairaanhoitopiiri määrää päiväkodin karanteeniin. Kuinka moni lapsi tai työntekijä päiväkodista testataan jos oireita tulee? Tuskin kovinkaan montaa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että koronavirus pääsee leviämään päiväkodeissa hetkessä, jolloin sille altistuu kymmeniä ja kymmeniä henkilöitä. Ja sama tilanne käy kaikissa päiväkodeissa. Kukas sitten hoitaa poliisien ja hoitajien lapset? 

Onko siis väärin sanoa, että toimet koronan hillitsemiseksi mm. etätyön, rajojen sulkemisen ja muun liikkumisen rajoittamisen avulla ovat mielestäni melko turhia, kun päiväkodit jätetään aivan huomiotta ja ilman minkäänlaista turvaa ja suunnitelmaa. On hyvä, että muiden työntekoa turvataan etätyöllä tai suojavarusteilla ja pyritään näin minimoimaan riskit (näin ehdottomasti tulee toimia jatkossakin), mutta varhaiskasvatuksen kohdalla meidät syöstään suoraan koronan kitaan. Niin työntekijät kuin lapsetkin. Miten tartuntoja voidaan samaan aikaan ehkäistä lähes kaikin keinoin koko Suomessa, mutta sitten jätetään näin iso asia kuin varhaiskasvatus huomioimatta? Kohta ei ole kriittisen alan työntekijöitä, sillä korona leviää päiväkotien kautta vauhdilla myös heidän lapsilleen ja heille.

Me teemme työtämme viimeiseen asti rakkaudella, halaamme lapsia ja annamme heille sylin, kun he sitä tarvitsevat. Mutta en kiellä, etteikö minua hirvitä olla näin suojattomassa tilanteessa omalla työpaikallani, niin läheisessä kontaktissa lasten kanssa ja isojen lapsiryhmien keskellä. Meillä ei ole mahdollisuutta valita etätyötä eikä meillä ole mitään keinoja suojautua tartunnoilta. Pyydänkin, että hallitus vielä kerran miettisi, mitä tässä tilanteessa voisi tehdä varhaiskasvattajien ja varhaiskasvatuksessa olevien lasten eteen? Kuinka meidän oloamme voidaan turvata? Vai onko meidät oikeasti unohdettu tässäkin tilanteessa?


Huomioithan, että tämä on vain yhden huolestuneen varhaiskasvattajan mielipidekirjoitus meidän asemastamme ja työoloistamme. Arvostan edelleen hurjasti muita etulinjassa työskenteleviä, eikä tämän kirjoituksen ole tarkoitus millään tavalla vähätellä heihin kohdistuvaa riskiä koronan osalta. 

<3 Heini

10 kommenttia:

  1. Minä olen myös varhaiskasvattaja, kylläkin nyt hoitovapaalla (onneksi). Hyvää ja tärkeää pohdintaa. Varmasti olo on aika turvaton.

    Ps. Mulla on blogissa (ja instassa) käynnissä positiivisuus haaste, idea on tän kaiken stressin keskellä jakaa viikon ajalta positiivisia asioita ja ilon hetkiä muille ❤️ jos lähdet mukaan, käy jättää blogiin viestiä niin tiedän käydä lukemassa myös sun postauksen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista. Taidan tarttua haasteeseen, jonka idea ei todellakaan ole turha tämän koronahysterian keskellä. Palaillaan <3

      Poista
  2. Hyvin kirjoitettu. Paraisilla oli muutama päivä kirjaston suljettua annettu koulun oppilaille mahdollisuus säkhöpostitse lainata kirjoja joita he laittoivat muovikasseihin kirjaston eteiseen mistä niitä sai mennä hakemaan. Ei ollut mitään ihmiskontaktia, mutta silti se kiellettiin koronariskin takia. Aika naurettavaa että AVI pitää päiväkodit auki mutta kirjakassit kielletään! Seuraava viesti tuli koulun wilma-viestissä asiasta:
    Hei,

    Aluehallintoviraron ohjeistuksen mukaisesti kirjastot lopettavat kirjakassien jakamisen.

    AVIlta saatujen päivitettyjen ohjeiden mukaan kirjasto ei saa jakaa poistokirjoa asiakkaille poikkeustilan aikana. Sama koskee kirjakasseja. Kirjasto ei halua altistaa ketään, ei asiakkaita eikä henkilökuntaa koronavirus-tartunnalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3
      Siis apua, ihan käsittämätöntä. Tuo kirjaston idea ollut kyllä mahtava, nyt en kertakaikkiaan tajua miksi se on pitänyt kieltää! Juuri tätä en ymmärrä. Osa asioista kielletään niin jyrkästi miettimättä järjellä ollenkaan, mutta varhaiskasvatus se vain porskuttaa menemään isoilla lapsiryhmillä ilman rajoituksia.

      Poista
  3. Amen!
    Niin totta joka sana.
    Ja kohta joku alkaa kysellä, että mites ne lääkärit ja poliisit (vain nyt kaksi alaa mainitakseni) sit pääsevät töihinsä, mikäli eivät saa lapsiaan viedä varhaiskasvatukseen. Onko
    meillä täällä montakin perhettä, missä molemmat vanhemmat ovat _oikeesti_ yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta _niin_ kriittisellä alalla, et kummallakaan ei ois mahdollisuutta sen toisen vanhemman työaikaa hoitaa lastaan/lapsiaan kotona? Ja miten selviävätkään nyt ne maat, missä päiväkodit on kiinni?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi <3 Kieltämättä ihmettelen itsekin, kuinka muut maat ovat tästä selvinneet tiukemmilla rajauksilla.

      Poista
  4. Hei! Tämä on niin hyvin kirjoitettu että julkaise tämä iltalehdessä ja Sanomissa.... Ota yhteyttä niihin, pyydän

    VastaaPoista
  5. Tärkeää työtä, mutta ihmetyttää kirjoituksen kaksijakoisuus. Toisaalta nostat varhaiskasvattajat jalustalle ja marttyyriasemaan, mutta toisaalta et ymmärrä miksi teitä nyt tarvitaan. Uskon, että tällä hetkellä kaikki, jotka pystyvät, ovat lasten kanssa kotona. Mielestäni hoitoon ovat oikeutettuja myös niiden ei niin kriittisten alojen lapset, joiden vanhemmat eivät työtään muutoin pysty järjestämään. Sellaisia töitäkin nimittäin on ja paljon!

    Ihmetyttää itsekäs ajattelu siitä, että varhaiskasvattajat olisivat nyt töissä jotenkin haavoittuvaisia. Suuremmalla todennäköisyydellä se olet kuitenkin sinä aikuisena, joka altistat ja tuot sen Koronan sinne päiväkotiin, kuten nyt on nähty vanhustenhoitolaitoksissa.

    Totuus on kuitenkin se, että sitä koronaa meidän on myös sairastettava, se ei täältä muutoin mihinkään ole häviämässä! Eli siis se on sinunkin nurkille tulossa jossain vaiheessa teit mitä hyvänsä. Näillä nykyisillä toimenpiteillä koitetaan huolehtia, ettei kaikki oltaisi sairaana yhtä aikaa.

    Ja vaikka nyt vähän ihmettelin kantaasi. Olen edelleen sitä mieltä, että tärkeää työtä teette ja on hienoa, että lapsilla on mahdollisuus päivähoitoon tänäkin kriisin aikana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista. Koitan kirjoituksessani tuoda esiin sitä faktaa, että päiväkodeissa altistuvat kaikki, niin aikuiset kuin lapsetkin. Sitä, että samalla tavalla kun lapset tuovat viruksen päiväkotiin ja tartuttavat sen kymmeniin muihin, niin myös näin me aikuiset teemme. Siksi en ymmärräkään, että oireettomana on töihin mentävä, mikäli perheessä olisi tautia, jos se ei vain ole testein todettua. Onhan se jo todettu kuinka korona tarttuu yhtä lailla jo oireettomana. Tässä otetaankin mielestäni järjetön riski, joka lisää tartuntavaaraa huimasti. Pyrin tuomaan tekstissäni ilmi myös sen, että tämä kirjoitus on tarkoitettu nyt nimenomaan herättämään keskustelua varhaiskasvatuksen tilanteesta ja siksi nostan nimenomaan varhaiskasvatuksen jalustalle. Totta kai meidät työntekijät, jotka työtä teemme, mutta ehdottomasti myös lapset, jotka ovat yhtä suuressa tartuntavaarassa, mutta mahdollisesti myös levittävät sitä herkemmin, sillä lapset usein sairastavat lievin oirein eivätkä heti pienistä oireista osaa kertoa vanhemmille. Mielestäni olisikin ensiarvoisen tärkeää pohtia kuinka meidän turvallisuutta myös päiväkodissa voidaan parantaa. Ihan niin kuin muiden alojen kohdalla on pohdittu. Meidän eteemme ei ole tehty toimia. Itsekkääksi en ajatuksiani millään tapaa näe, mutta arvostan näkemystäsi. Jos halutaan ajatella, että korona on sairastettava joka tapauksessa, niin en vain ymmärrä miksi muilla aloilla on oikeus siltä yrittää suojautua mahdollisimman pitkään, mutta minulla ei olisi :) Hyvä, että sinä näet työmme tärkeyden

      Poista