HeiBlondi

perjantai 25. syyskuuta 2020

Sisustusvalinnat

Välillä täällä blogissani on vilahdellut raksajuttuja. Meillä on siis rakenteilla 148 neliöinen omakotitalo, ja nyt ollaan päästy jo niin pitkälle, että meidän on täytynyt tehdä kaikki pintavalinnat. Tällä viikolla olemme kiertäneet kauppoja aivan liikaa, viimeisiä valintoja varmistellen, mutta nyt olemme vihdoin päättäneet kaikki pinnat! Mikä helpotus!

Kalusteet tilasimme jo muutama viikko sitten. Kaikki kalusteemme makuuhuoneen vaatekaappeja lukuunottamatta tulee Puustellilta. Taidan tehdä ensi viikolla oman postauksen kalusteista ja esitellä valintamme. Kerron kuitenkin, että päävärinä niin keittiön kuin kodarinkin kalusteissa on mattavalkoinen ja vaalea tammi. 

Myös lattiamateriaaleiksi valitsimme lämpimiä sävyjä. Kylmät sävyt ovat meillä nyt menneen talven lumia ja haluamme lämpöä! Niinpä siis seinien väritkin ovat lämpimiä sävyjä. 

Alkuun aioimme maalata seinät valkoisella ja vain tehostevärillä jotkin seinät. Taloomme kuitenkin tulee niin iso, avoin olohuone ja keittiö-ruokailutila, niin valkoinen alkoi tuntua tylsältä ja jopa vähän kolkolta. Ystäväni rohkaisemana päätin, että uskallamme laittaa väriä seiniin ihan rohkeasti. Niinpä maalaamme keittiön, ruokailutilan, olohuoneen, eteisen ja aulan kaikki Tikkurilan sävyllä Piazza - vaalean harmaa, joka kuitenkin taittaa lämpimään. Toivottavasti tullaan olemaan tyytyväisiä tähän päätökseen. 

Kodinhoitohuoneen maalaamme paremmin vesiroiskeita kestävällä luja-maalilla, joten sinne oli sama valita oma sävynsä. Päädyimme Tikkurilan Mulperiin, joka menee jo vaalean beigen sävyiseksi. Näkyvää seinäpintaa ei kodarissa ole paljoa, joten pieni pilkahdus Mulperia tuo toivottavasti mukavasti lämpöä tilaan. 

Lastenhuoneet ja oman makuuhuoneemme maalaamme Tikkurilan valkoisella, mutta kaikkiin tulee yksi tehosteseinä eri värillä. Fiinun huoneen tehosteseinä tulee aivan ihanalla Tikkurilan Neito-sävyllä. Eemin huone Tikkurilan Serpentiinillä. Oma huoneemme poikkeaa tästä muun talon lämpimästä sävymaailmasta, kun tehosteseinäksi tulee Tikkurilan Petrooli. 

Vessat maalaamme ihan vain Tikkurilan valkoisella, sillä tehosteseinä molempiin tulee puusta, joka tuo tilaan tarpeeksi lämpöä. Tv-huone saa väriä joka seinään. Todennäköisesti päädymme vähän tummempaan beigen sävyyn, Tikkurilan Linna.

Lattiat esittelen teille, kunhan ne asennetaan ja seinistäkin otan kuvia kunhan ne on maalattu. En malta odottaa, että kaikki tulee valmiiksi!! 


<3 Heini


tiistai 15. syyskuuta 2020

Vauvalle nimi

Niin on se valtava päätös taas tehty ja vauvalle nimi annettu. On jotenkin iso vastuu päättää toisen nimestä, joka vaikuttaa lapsen loppuelämään. Toki olettaen, ettei hän itse aikuisena nimeään vaihda. 

Nimen keksiminen oli tällä kertaa paljon vaikeampaa. Minusta tuntuu, että pojille on paljon vähemmän nimiä kuin tytöille, en sitten tiedä onko asia oikeasti niin. Haastetta tuo myös työni päiväkodissa. Sillä olen hoitanut satoja lapsia, enkä voi kuvitella antavani hoitolapsen nimeä omalleni. Sitten nimiä karsii vielä kaverien ja sukulaisten lapset. En osaisi antaa samaa nimeä kuin muilla. 

Onko teillä ollut lapselle nimi valmiina jo raskausaikana ja onko se pysynyt samana? Meillä esikoisen etunimi oli tiedossa jo vuosia, mutta muut nimet muuttuivat syntymän jälkeen. Tällä kertaa vauvan etunimi, jonka olimme päättäneet ennen syntymää,  ei pysynyt samana. Nimeä pohdimmekin ihan viime hetkille asti. Nyt ollaan kuitenkin enemmän kuin tyytyväisiä, joten jospa nimen kantajakin on myöhemmin tyytyväinen nimeensä. Meidän pikkuisen tuntee tästä lähin nimellä Eemi <3

Hullaannuin muuten vähän ristiäisiä valmistellessa ja tilasin meille kaikille kotimaiselta Fmamilta yhteensopivat asusteet; pojille rusetit ja minulle ja esikoiselle hiuspinnit. Aivan ihania!


<3 Heini

torstai 10. syyskuuta 2020

Vauvamme mahavaivat ja koliikki


Vauvamme täytti kuukauden, eli olemme nyt tovin saaneet häneen jo tutustua. Nyt ajattelin tänne avautua, ja samalla pysähtyä itsekin pohtimaan, että millainen kuukausi meillä on ollut ja millainen vauva meillä on. Kaksi sanaa kuvaa kuukauttamme ehkä parhaiten: mahavaivat ja koliikki. 

Vauva on esikoiseen verrattuna ollut jopa helppo, mutta vaikeuksia meillä riittää silti. Kaikilla vauvoilla mahavaivoja on jonkin verran, mutta meillä niitä on todella paljon. Muutama viikko sitten pienen uloste muuttui verilimaksi, jolloin lääkärin ohjeistuksella päädyin maidottomalle ruokavaliolle, sillä imetän. Esikoisella oli suolisto-oireinen maitoallergia, joten tämä kortti nyt käännetään ja kokeillaan. 

Viime viikolla kävin tarkistuttamassa vauvan kielijänteen siihen erikoistuneella lääkärillä ja kielijänne päädyttiin leikkaamaan. Tiesin, että riski on olemassa kun esikoiseltakin täytyi operoida sekä huuli että kieli. Nyt on sitten tuokin selvitetty ja hoidettu ja ehkäpä se hieman voisi tuoda helpotusta mahavaivoihin myös. Ehkä voisin kirjoittaa näistä kireistä jänteistä  kokonaan oman postauksensa :)

Mahavaivojen lisäksi meillä taitaa olla jonkinasteinen koliikki. Vauva nimittäin huutaa iltaisin viitisen tuntia joka ilta samaan aikaan, ja tuo itku ei selkeästi ole mahasta lähtöisin. Siihen itkuun ei vain löydy syytä eikä helpotusta. Parina päivänä huuto on nyt ollut kokopäiväistä mutta yleensä iltapainotteista. Yöt vauva onneksi nukkuu ihan ok, ennen aamuyön ähinöitä. Tuo koliikki on silti todella raastavaa. Se on ikävää myös esikoiselle joka stressaantuu vauvan itkiessä paljon. Jospa tämä ei kestäisi kovin montaa kuukautta. Onko kellään muuten kokemusta, onko koliikkikeinu oikeasti hintansa arvoinen? 

Muuten vauva on ollut tyytyväinen. Hän nukkuu hyvin kaukalossa ja ulkona vaunuissa. Sisällä nukkuminen on päivällä haastavaa ja se onnistuu lähinnä vain sylissä. Vertaan kuitenkin vauvaa koko ajan isosiskoonsa, jolla oli refluksi ja joka oli aina vain sylissä niin hereillä kuin nukkuessa. Tämän uuden tulokkaan voin laskea hetkeksi sitteriin eikä hän ala heti huutamaan. Voin myös pysäyttää ulkona rattaat eikä hän herää siihen. Sisälle tullessa hänet voi usein nostaa kaukalosta vaunuihin jatkamaan unia. Tuntuu aika luksukselta! Jaksan myös paremmin illan koliikki itkut, jos päivän aikana itkua on muuten ollut vain vähän. Esikoisen kanssa kun sitä itkua joutui kuuntelemaan 24/7. 

Huomaan siis usein vastaavani ihmisille, että meillä on helppo vauva. No ei se aivan helpoimmasta päästä taida olla, mutta kyllä tässä pärjäillään. Onneksi tiedän, että nämä alun haastavuudet kuuluu asiaan, vauvan suolisto kehittyy koko ajan ja kun tottuu elämään niin itkuisuus vähenee. Nyt täytyy muistaa nauttia niistä hyvistä hetkistä ja pysähtyä muutenkin vauvan äärelle ja unohtaa muut turhat kiireet <3 

Kiinnostaisiko teitä tietää miten olen pärjännyt kahden lapsen kanssa kotona ja kuinka esikoinen on ottanut pikkuveljensä vastaan? Voisin kirjoitella näistä jutuista lisää.



<3 Heini

maanantai 31. elokuuta 2020

Uuden vauvan uusi sänky



 * Saatu alennusta näkyvyyttä vastaan / AVA Room

Pinnasänky. Esikoisen kohdalla ajattelin, että sellainen on vain oltava. Mutta nopeasti tuo suo osoittautui yhtä syväksi kuin kaikki lapsen hankintoihin liittyvä. On laskettavaa laitaa, irroitettavaa laitaa, pyöreää pinnaa, kulmikasta pinnaa, umpinaisia ja avonaisia päätyjä jne. Eihän sitä tiennyt sitten ollenkaan, mikä ominaisuus itselle olisi tärkeä. 

Jo tuolloin ihastuin tähän AVA Roomin t ä y d e l l i s e e n pinnasänkyyn. Päädyimme kuitenkin hankkimaan edullisen käytetyn sängyn. Ei siinä sinänsä mitään vikaa ole, mutta nyt kokemuksen myötä kriteerini ovat muuttuneet! Esikoisemme nukkuu vielä pinnasängyssä ja täten pääsin (onnekseni) ostamaan vauvalle uuden sängyn. Ja minunhan oli saatava AVA Roomin pinnasänky! 

Tästä sängystä löytyy kaikki, mitä tarvitsen. Tärkeimpänä irroitettava laita. Käytämme sänkyä sivuvaununa. Esikoisen sängyssä ei irroitettavaa laitaa ollut ja muistan kokeneeni työlääksi vauvan nostamisen sänkyyn aina imetyksen päätteeksi yöllä. Nyt se on helppoa, kun välissä ei ole laitaa. Näin vauva tulee myös pidettyä omassa sängyssä, mikä onkin tosi hyvä, sillä esikoisemme nukkuu vielä usein vieressämme ja sängyssä on ahdasta. Tässä pinniksessä on umpinaiset päädyt, mitkä koen parempana kuin avonaiset. Vauvalle saa näin esim. ovelta kajastavalle valolle suojaa. Sängyn pohjan voi säätää juuri sille tasolle kuin haluaa, mikä on etu etenkin kun sänkyä haluaa käyttää sivuvaununa. Pohjalle voi siis porata reiät juuri oikeaan kohtaan. Sänky on todella painava ja tukeva, hyvin laadukkaan ja kestävän oloinen. Se kuitenkin liikkuu ketterästi pyörien avulla, jotka lukittuna pitävät sen tukevasti paikallaan. Sänky on muuten hieman standardikokoista pinnasänkyä pienempi, ja onkin omaan silmääni heti siromman näköinen. Se tulee sopimaan uuteen taloomme paremmin kuin vanha pinnis. Sängyn ehdoton etu tietenkin on myös sen kaunis ulkonäkö ja plussaa se saa vielä kotimaisuudesta. 

Sänky on todella pitkäikäinen ja sitä voi käyttää vielä taaperosänkynä, kun pohjan laskee alas. Tätä silmällä pitäen ostin patjan lisäksi petauspatjan paksuutta tuomaan ja froteesuojan suojaamaan patjan vahingoilta.  Aioin itse asiassa ottaa sängyn käyttöön taaperosängyksi jo nyt esikoiselleni, mutta luovuin ajatuksesta, kun kiinnyin siihen sivuvaununa liikaa. Saa esikoinen nyt oman sänkynsä ja vauva pitää tämän pinnasängyn.  

Onhan tämä sänky arvokkaampi kuin monet muut pinnasängyt, mutta mielelläni tähän kotimaiseen ihanuuteen panostin. Ja neljän viikon kokemuksella panostaisin uudelleenkin <3


<3 Heini

sunnuntai 9. elokuuta 2020

Pieni leijonapoikamme on syntynyt

Ehkä joku on jo osannutkin päätellä hiljaiselostani, että meidän pikku prinssi on vihdoin syntynyt ja pitkä odotuksemme on palkittu <3

Hän syntyi raskausviikolla 39+4, eli laskettuun päivään asti ei ihan mennyt, mutta silti kerkesin toivoni menettää jo useasti. Esikoinen kun syntyi 39+0 ja tästä raskaudesta tilanne oli ”kypsä” jo paljon aiemmin. Ja kun kaikki merkit, joista kuvittelisi synnytyksen olevan lähellä, täyttyivät jo viikkoja aiemmin, niin kyllä viimeiset päivät tuntuivat siltä, ettei tämä poika taida syntyä ollenkaan. 

Mutta niin vain tuona aamuna heräsin ja huomasin, että supistukset ovat alkaneet ja tiesin, että nyt on se päivä. Synnytykseni oli nopea, kuten oli odotettavissakin, ja synnytyksen loppu meni syöksyllä, mitä oli myös tiedetty hieman odottaa. Joten onneksi menin sairaalaan heti ajoissa. Synnytykseni kesto oli 4h20min ja ponnistusvaihe minuutin. Tällä kertaa pää oli jo puoliksi syntynyt kätilön tullessa paikalle ja avustava kätilö ei paikalle ehtinytkään. Pienellä pojallamme oli sittenkin hurja kiire maailmaan <3 

Kotiuduimme vauvan kanssa 12 tunnin iässä, mikä oli meille juuri oikea päätös. Ensimmäiset päivät olemme viettäneet nyt tutustellen toisiimme. Muutos on ollut iso kaikille, mutta etenkin 1,5-vuotiaalle esikoisellemme. Nyt hän alkaa olla jo tottunut uuteen arkeen, eikä vauvan itkukaan enää nii pelota. Itse koitan parhaani mukaan toipua synnytyksestä olemattomien yöunien avulla. Vauva on hyvä nukkumaan päivisin, mutta öisin valvottaa. Onneksi mieheni jää pian isyysvapaille, jolloin hän voi auttaa myös yöhoidossa.

Täällä siis elelemme vauvakuplassa, joten päivitän blogia nyt siihen tahtiin kuin hyvältä tuntuu. Nyt jatkan vauvan tuoksuttelua, on tämä vaan niin ihanaa <3


<3 Heini